Savometallia
Verjnuarmu määrittelee soittamansa musiikin savometalliksi. Mitä muuta savometalli tarkoittaa kuin savonkielisiä lyriikoita? Ulkosavolaisten lukijoiden vuoksi Viitakemiehen vastaukset on käännetty suurin piirtein suomeksi.
- Savometalli ei ole pelkästään metallia savonkielisillä lyriikoilla vaan Nuarmun musiikkia, joka on sekoitus eri tyyleistä; death metallista, perinteisestä heavy metallista ja kansanmusiikista. Oman määritelmän käyttö on lähtenyt siitä, että monet yhtyeet nykyisin keksivät itse genrensä, eli tämä on eräänlainen kannanotto erikoisille genremääritteille. HIM on lovemetallia, miksi me ei oltaisi savometallia.
Verjnuarmu ilmoittaa kannattavansa 'savon kieltä ja savolaesuutta ylj' kaeken.' Onko tämä jonkinlainen vitsi vai ylpeyttä savolaisuudesta?
- Lause kuvaa yhtä paljon bändiä kuin savolaisuutta yleensäkin, että voi olla yhtä aikaa tosissaan ja tehdä asioita leikillään, niinkuin yhtyeemme tekee. Itseironia ei sulje pois sitä että musiikkia tehdään tosissaan. Se on osittain kotiseuturakkautta. Osittain se on asioiden tekemistä omalla tavalla, välittämättä muitten mielipiteistä, vaikka osa leimaakin murteen käytön junttimaiseksi.
Verjnuarmun verinen historia
Pimmeyven Ruhtinas kokosi Verjnuarmun nostattamalla haudoistaan mm. kaskenpolttajan, noituutta harjoittaneen tervahaudan piällysmiehen, paholaista palvoneen suntion ja kannibaalin haudankaivajan. Mitenkä Helevetin piällysmies tuli valinneeksi juuri tällaisia ukkoja?
- Ukot valittiin taitojensa perusteella. Savolainen saatana halusi koota yhtyeen omiensa joukosta. Esimerkiksi kaskenpolttaja ja suntio olivat omassa yhteisössään arvostetuissa viroissa. Kyläläiset olivat kuitenkin menettäneet luottamuksensa näihin omaa arvovaltaansa väärin käyttäneisiin miehiin. He olivat olleet yhteisössä enemmän kuin rivijäseniä, ja siksi heidän tekojensa tuomiotkin olivat suurempia. Suntio, joka oli kerännyt kolehdin ja hoitanut kellojen soittamisen eli kaksoiselämää palvoen paholaista öisin. Kyläläisille tällainen on tietenkin ollut suuri kauhistus, mutta juuri tämän vuoksi suntion sielu oli paholaiselle arvokas.
Tervahautoja ja kaskenpolttoa ei ihan lähivuosina ole ollut, milloin olivat ne vanhat pahat ajat jolloin nämä onnettomat elivät?
- Verjnuarmun maailma on myyttinen määrittelemätön mennyt aika jolloin ei ollut sähköä ja elettiin kyläyhteisöissä isojen kirkonkylien Savossa.
Ensimmäiset demot
''Helevetin vehkeet - runttoo sinut siis
Täpöllä muahan, tunge toevos hanuriis'' [Helevetin vehkeet]
Verjnuarmun ensimmäiset demot nauhoitettiin v. 2001. Alusta asti tekstit kirjoitettiin selväksi savoksi. Kappaleiden aihepiirit olivat osittain nykyistä humoristisempia, mutta Viitakemiehen mukaan Nuarmu ei ikinä ole ollut huumoribändi - he vain osaavat olla ottamatta itseään liian vakavasti. Aikaisemmin itseironian ilmentyminen tosin oli erilaista, alleviivatumpaa.
''Eli Savon synkissä metissä saeras ja irstas olio
Olj´sen nimi Ruttonalle, kuppanen otus ja sillä olj´polio'' [Ruttonalle]
Ruttonallea toivotaan soitettavaksi keikoilla vieläkin, mutta valitettavasti se on kuollut ja kuopattu.
Muanpiällinen Helevetti
Nuarmun ensimmäinen täyspitkä Muanpiällinen helevetti ilmestyi 2006. Levyn sanoitukset kertovat selkeästi menneistä raskaista ajoista. Laalavissa jousissa "taevas täättyy mustista nuolista" ja muissakin kappaleissa kerrotaan verisistä taestoista.
- Silloin on myös sodittu, mutta se ei ole tärkeimpiä aiheita, vaan yksi osa ajankuvaa. Teemallisesti Verjnuarmun sanotuikset ja koko maailma on kauhuromantiikan ja maalaisromantiikan yhdistelmä.
Olisiko mahdollista kirjoittaa sanoituksia nykyajasta savoksi?
- Ei oikeastaan, Nuarmulla murteen käyttö on sidottu kansanperinteen teemoihin.
Metallimusiikkia on usein pidetty antikristillisenä, onko Noetavaeno uskonnollisesti kantaaottava kappale vai kertooko se Nuarmun miehistön omista kaunoista?
- Lyriikat ovat osittain yleisellä tasolla kantaaottavat, ne kuvaavat menneen ajan meininkiä, mutta niistä voi löytää myös yhtymäkohtia tähän päivään. Noetavaenon osalta kyse on kristinuskon kaksinaismoralismista, siitä miten se on käyttänyt pakanajumaluuksia omassa pahan henkilöitymässään ja tällä tavalla demonisoinut ne. Verjnuarmun sanoituksissa on pakanallistakin sanomaa.
Ruatokansan Uamunkoetto
Toinen levy Ruatokansan uamunkoetto julkaistiin 2008. Viitakemies kertoo sen olevan väljä teema-albumi elävistä kuolleista eri muodoissa. Levyn kappaleet pohjautuvat uskomuksiin ja kansantarinoihin. Mennyt aika on yhtä vahvasti esillä kuin ensimmäiselläkin levyllä, se vain ilmenee eri tavalla. Viitakemies kertoi kansanperinteeseen pohjautuvista lyriikoista ja levyn päättävästä Kalamavesj'-kappaleesta.
Kuu paestaa kuollu ajjaa. Lähdeaineistona lyriikoille on ollut kansantarina, jonka monelle eri versiolle yhteistä on se, että morsiamestaan erossa ollut sulhanen on luvannut tulla noutamaan tämän. Sulhanen saapuu outoon aikaan, yleensä yöllä. Morsian nousee rekeen onnellisena ja tajuaa vasta myöhemmin että mies on kuollut ja viemässä häntä hautaansa. Meidän versiossa morsianta viedään Vehmasmäen hautuumaalle.
Mustan virran silta kertoo ajasta jolloin ruumisaitassa on säilytetty vainajia joita routaisena aikana ei ole pystytty hautaamaan. Valkoisiin vaatteisiin ja valkoisiin sukkiin puetut vainajat ovat odottaneet ruumisaitan ruumislaudalla hautaamista. Mustan virran silta kertoo yhden kummitustarinan ruumisaitasta. Tässä piru tulee yöaikaan hakemaan tyttöä tanssimaan Mustan virran sillan alle.
Surmatun säkkeissä kerrotaan sijattomista sieluista. Vainaja kannetaan hautausmaalle kylästä tai talon ruumisaitalta lähtevässä hautajaissaattossa. Matkalla pysähdytään joko valmiin karsikkopuun luo tai tehdään sellainen. Petäjästä karsitaan oksat ja siihen veistetään risti ja kuolinpäivä. Ihmiset ovat pelänneet että vainajien sielut tulevat takaisin, karsikkopuu ja karsikkoristi ovat estäneet näiden sijattomien sielujen palaamisen takaisin. Karsikkopuu on kertonut vainajille että nämä ovat kuolleita ja ettei heillä ole enää asiaa elävien maailmaan.
Kalamavesj' on samalla tavalla paikkasidonnainen kuin Mustan virran silta. Siinä ei ole taustalla selkeää kansantarua, vaan sen tarina syntyy kuulijan tulkinnasta. Sen surumielinen tunnelma on sanoitusten perusteella tehty, ja se on levyn kokonaisuuteen sopivaa Nuarmua, vaikka onkin hidas verrattuna muihin kappaleisiin .
Onko Kalamavesj' olemassa konkreettisesti vai mentaalisesti?
- Sekä että. Se alkaa Kuopionlahden laiturin päästä [toim. huom. Siitä alkaa Kallavesi]. Se on sanaleikki, Kallavesj-kappaleesta [Pohjois-Savon maakuntalaulu] innoituksensa saanut oma teos.
Sanomaa savoksi
Millainen vastaanotto savon murteen käytölle on ollut?
- Odotetun ristiriitainen. Varsinkin kirjoitetun savon kielen ymmärtäminen on välillä ihmisille aika vaikeaa, siitä on tullut aika paljon palautetta. Jonkun mielestä informatiivisuus kärsii, mutta murteen käyttö on osa sitä että tehdään asiat omalla tavalla eikä esimerkiksi nettisivujen tekstejä käännetä.
Nettisivut onkin kirjoitettu kokonaan savoksi, uutisia myöten. Viitakemies myöntää että tästä on seurannut ongelmia, mutta lisää että ne ovat käyttäjien. Keskustelu Nuarmun foorumilla käydään myös savon kielellä, ja yhtyeelle esitettyihin kysymyksiin vastataan savoksi. Ovatko nämä vastaukset kelvanneet?
- Palautetta foorumista ei ole tullut, ehkä ihmiset on oppinut sen kliseen että savolaiselta kysyttäessä vastuu siirtyy kuulijalle. Ja toisaalta olen huomannut että savon puhuminen foorumilla on luonut yhteisöllisyyttä.
''Savolaeset oljvat tulleet vallatakseen muan''
Kuten kaikki Verjnuarmun livenä nähneet tietävät, maailmanvalloituksesta tässä on kyse. Kesän festarikeikkojen ja loppuunmyydyn Nosturin "lissee" -huudot kertovat että kierot savolaiset ovat valloittaneet yleisönsä ympäri Suomea. Valloitus jatkuu ja tulevaisuudelta Viitakemies lupailee: lissee levytyksiä, lissee keikkoja ja mahollisesti jottain muutakin rojektia.
Linkit
Verjnuarmun kotisivut
Verjnuarmu @ MySpace
Haastattelu taru(at)savopop.net
|
